Lillgård lohkottiin mökkiläisten paratiisiksi

Lillgårdin alueen palstoitussuunnitelman on aikoinaan laatinut arkkitehti Risto Sammalkorpi. Snappertunan kunnan kunnanvaltuusto omalta osaltaan ja sittemmin lääninhallitus (nyk. ELY-keskus) on hyväksynyt suunnitelman kahdessa vaiheessa 3.3.1965 ja 3.6.1966. Vuonna 1967 kaava-alueen ainoat rakennukset olivat Lillgårdin tilakeskuksen rakennukset sekä muutamat hajallaan olevat ladot. Tilakeskuksen rakennukset ovat säilyneet tähän päivään (AO kortteli). 

Lillgårdin aluetta myytiin 1960-luvun lopusta lähtien Myyntiyhdistys Puutalon toimesta siten, että kauppaan kuului tonttimaa, Puutalon rakennus sekä Lillgård Oy:n yksi osake. Myyntiesitteessä oleva kuvaus alueen tulevaisuudesta on tonttien osalta toteutunut lähes täysin.

Kaikki alueen tontit ovat yksityisomistuksessa ja kiinteistöinä kiinteistörekisterissä. Kukin kiinteistönomistaja omistaa yhden osakkeen kiinteistötonttia kohti yhtiöstä Lillgård Oy. Yhtiö ylläpitää Lillgård kiinteistön aluetta rakennuksineen ja laitteineen.

Lillgårdin alkuperäisin tilakeskuksen rakennukset ovat paria talousrakennusta lukuun ottamatta säilyneet. Ne ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. 

Metsää, peltoa ja rantamaisemaa

Alueen maisemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Peltoalueet ovat säilyneet lähes muuttumattomina tähän päivään saakka. Pääosa alueen pelloista pidetäänkin nykyisin auki niittämällä. Alueen rakentuminen ei myöskään ole olennaisesti vaikuttanut rantamaisemaan. Alueella on vahva puusto, joka on varttunut ja pidetty tasapainossa tonttien rakentamisen myötä. 

Kauppa palveli 1970-90 -luvuilla

Alueella oli 1970-luvun lopussa avattu kauppa. Kaupankiinteistön omistaja on Lillgård Oy:n osakas, mutta kiinteistö ei ole mukana ranta-asemakaavassa. Kauppa ei enää ole toiminnassa. Entiseen kaupan rantaan kulkee yleinen maantie, muu tiet ovat yksityisteitä. Lillgård Oy ylläpitää koko alueen tiestöä ja venevalkamia sekä hoitaa metsät ja maisemat.

Monimuotoinen ja ainutlaatuinen ympäristö on säilynyt

Alueen rakennettu ympäristö on monimuotoinen ja yksilöllisistä ratkaisuista koostuva kokonaisuus suomalaisen vapaa-ajan asumiskulttuurin mieltymyksistä. Alue edustaa eri makusuuntausten summaa. Lähimaisemassa kukin tontti piha piireineen muodostaa oman helmensä. Vuosikymmenten saatossa tonttien kasvillisuus puustoineen ja pensaineen muodostaa tonttien suojaisen yksityisyyden siitä huolimatta, että alue on kohtalaiseen tiiviisti rakennettu. Niin päärakennusten kuin piharakennusten tyylit ja väritykset vaihtelevat monipuolisella tavalla ilman, että lähimaisemasta saa sekavaa vaikutusta. Viihtyisyyden kannalta Lillgårdin aluetta voidaan sen aluetehokkuudesta huolimatta pitää ainutlaatuisena. 

Alueen luonnonmaisema on pysynyt lähes muuttumattomana siitä lähtien, kun aluetta ryhdyttiin raken-tamaan 1960-luvun lopussa. Avonaiset pellot ja niityt on pidetty avoimena. Palstoitussuunnitelma laadittiin aikoinaan siten, ettei pelloille ja niityille osoitettu rakentamista. 

Alueen kaikki metsät hoidetaan puistomaisesti metsätaloussuunnitelman perusteella. Kortteleiden lähialueet yhtiö hoitaa asukkaiden toivomusten mukaisesti. Varsinaiset metsäalueet hoidetaan viihtyisinä virkistysalueina yhteistyössä metsäammattilaisten kanssa.

Luontoselvitys

Alueesta on vuonna 2009 laadittu luontoselvitys, Luontoselvitys Oy Lillgård Ab:n alueesta, Acamo Oy Katri Alvesalo-Heikkilä. Luontoselvityksessä kuvataan lähemmin alueen luonto-oloja. Luontoselvitys on mahdollista ladata luettavaksi, ks. alla oleva pdf-tiedosto.

Lähde: Lillgårdin ranta-asemakaavaan liittyvä selostus (DI Sten Öhman, 2015)